Suomalaiset leimamerkit – mitä ne kertovat ja miksi niillä on väliä?

Suomalaiset leimamerkit – mitä ne kertovat ja miksi niillä on väliä?

Kun katsot vanhaa sormusta, lusikkaa tai rannekorua, huomaat usein pienen leiman. Se ei ole koriste, vaan virallinen merkintä, joka kertoo metallin pitoisuuden, valmistuspaikan ja joskus jopa tekijän nimen. Suomessa leimajärjestelmä on tarkka, ja sillä on suuri merkitys esineen arvossa.

Jos aiot myydä tai arvioida kultaa ja hopeaa, ymmärrät leimoista paljon enemmän kuin pelkästä painosta.

Mikä on suomalainen leimamerkki?

Leimamerkki on virallinen tunniste, jonka tehtävä on kertoa metallin pitoisuus. Suomessa laki on vaatinut jalometalliesineiden leimaamista jo 1800-luvun lopulta. Leimasta näet nopeasti, onko kyse aidosta kullasta vai hopeasta ja mikä on sen tarkka karaatti tai pitoisuus.

Ilman leimaa esineen arvo laskee, koska sen aitous täytyy todistaa testeillä.

Yleisimmät leimat

Kullan leimat

Suomessa käytetään karaattien sijaan promillemerkintöjä.

– 585 = 14 karaattia

– 750 = 18 karaattia

– 916 = 22 karaattia

Hopean leimat

– 813H ja 830H ovat tavallisia suomalaisessa vanhassa hopeassa.

– 925 tarkoittaa sterling-hopeaa, jota käytetään yhä kansainvälisesti.

Näiden lisäksi näet usein vastuunleiman (tekijän tunnus) ja paikkakuntaleiman (esimerkiksi kruunu ja kirjain, joka kertoo valmistuspaikan).

Miksi leimoilla on merkitystä?

Leima määrittää suoraan esineen arvon. Kaksi samanlaista sormusta voi näyttää yhtä arvokkailta, mutta jos toisessa on 585-leima ja toisessa 750, ero hinnassa on huomattava.

Ilman leimaa joudutaan tekemään happotesti tai XRF-analyysi, mikä on lisätyötä ja tuo epävarmuutta. Leimattu esine menee aina paremmin kaupaksi.

Mitkä leimat tekevät esineestä arvokkaamman?

  1. Korkea pitoisuus 18 karaatin (750) kulta on selvästi arvokkaampaa kuin 14 karaatin (585). Sama pätee hopeaan: sterling-hopea (925) on kansainvälisesti halutuin.
  2. Harvinaiset paikkakuntaleimat Esineet, joissa on pieniä valmistajapaikkakuntien leimoja 1900-luvun alusta, kiinnostavat keräilijöitä enemmän kuin massatuotanto.
  3. Tunnetut valmistajat Jos leimasta löytyy esimerkiksi tunnettu suomalainen kultaseppä tai design-nimi, esineen arvo nousee selvästi metalliarvon yli. Esimerkiksi Alvar Aallon, Tapio Wirkkalan tai Kalevala Koru Oy:n leimat kiinnostavat.
  4. Vanha kruunuleima Suomessa käytettiin pitkään kruunuleimaa, joka kertoo hopeasta tai kullasta. Tietyt vanhat kruunuleimat ovat keräilijöille arvokkaita, koska niitä ei enää lyödä uusiin esineisiin.

Esineiden arvo metallin ulkopuolella

On tärkeää ymmärtää, että esine voi olla arvokas kahdella tavalla: metallina ja esineenä.

– Jos tuot rikkoutuneen ketjun ilman erityistä valmistajaa, arvo perustuu suoraan kultapitoisuuteen ja painoon.

– Jos tuot Alvar Aallon suunnitteleman hopeisen kattauksen, sen arvo on huomattavasti korkeampi kuin pelkkä hopeapaino.

Leima kertoo kumpaan kategoriaan esine todennäköisesti kuuluu.

Miten tunnistat aidon leiman?

Leimat ovat pieniä, mutta yleensä ne löytyvät seuraavista kohdista:

– Sormuksissa sisäpuolelta.

– Ranne- ja kaulakoruissa lukon läheltä.

– Lusikoissa ja aterimissa varren takaa.

– Taskukelloissa kotelon sisältä.

Jos leima on epäselvä tai kulunut, sen voi suurentaa luupilla. Aito leima on terävä ja yhtenäinen, kun taas väärennös näyttää usein epätasaiselta.

Mitä jos leimaa ei ole?

Ilman leimaa esineen arvo täytyy todistaa testeillä. Happotesti kertoo nopeasti pitoisuuden, mutta se voi jättää pienen jäljen metalliin. Laboratoriotestit ovat tarkkoja, mutta niitä ei yleensä käytetä yksittäisissä kuluttajakaupoissa.

Tämä on syy, miksi leimalliset esineet menevät aina paremmin kaupaksi ja saavat paremman hinnan.

Mitä leimat kertovat suomalaisesta historiasta?

Suomalaiset leimat ovat osa kulttuuriperintöä. Ne kertovat, miten tarkasti jalometallikauppaa on valvottu jo vuosisatoja. Leimasta näet paitsi pitoisuuden myös sen, missä kaupungissa esine on valmistettu ja kuka sen teki.

Esimerkiksi vanhoissa hopea-aterimissa voi olla leima 1900-luvun alusta. Se kertoo, että esine on tehty tietyssä kaupungissa tietyllä pajalla. Tällaiset yksityiskohdat tekevät esineestä kiinnostavan keräilijöille.

Miksi tämä on tärkeää sinulle?

Jos omistat koruja, kelloja, mitalleja tai hopea-astioita, leimojen ymmärtäminen auttaa sinua tietämään, mitä ne oikeasti ovat arvoltaan. Kun tiedät, että esine on 18 karaatin kultaa tai harvinaista sterling-hopeaa, osaat arvostaa sitä ja saat siitä paremman hinnan, jos päätät myydä sen.

Leimat eivät ole pelkkä muodollisuus. Ne ovat varmistus, joka suojaa sinua huonoilta kaupoilta ja auttaa tunnistamaan aidon arvon.

Yhteenveto

Suomalaiset leimamerkit kertovat paljon enemmän kuin pieni painatus antaa ymmärtää. Ne määrittävät metallin pitoisuuden, valmistuspaikan ja joskus tekijän. Leimat ratkaisevat usein, onko esineen arvo vain metallissa vai nouseeko se keräilyharvinaisuuden tasolle.

Kun opit lukemaan leimoja, ymmärrät paremmin, mikä on arvokasta. Silloin et anna ainutlaatuista esinettä pois romuhintaan, vaan tiedät sen todellisen tarinan ja hinnan.

Miksi kullan hinta on historiallisen korkealla juuri nyt?

Kullan arvo on noussut ennätystasolle. Vuonna 2024 ja 2025 kullan unssihinta on rikkonut 3 000 dollarin rajan ja pysytellyt korkealla kuukausia. Jos omistat kultaa – oli se sitten koruja, kolikoita tai perintösormuksia – tämä on sinulle suora mahdollisuus muuttaa esineet poikkeuksellisen hyvällä hinnalla rahaksi.

Mutta miksi hinta on näin korkealla? Katsotaan taustat selkeästi ja ilman monimutkaista talouspuhetta.

Keskuspankit ostavat kultaa ennätysmäärin

Keskuspankit ympäri maailmaa kasvattavat kultavarantojaan. Kiinan, Intian ja useiden muiden maiden keskuspankit ostavat satoja tonneja kultaa vuosittain. Syynä on tarve turvata valuutan arvoa ja vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista.

Kun isot ostajat hamstraavat kultaa, hinta nousee. Tätä kysyntää ei yksittäinen sijoittaja pysty heiluttamaan. Se on maailmanlaajuinen trendi, joka jatkuu.

Epävarmuus taloudessa

Kulta toimii turvasatamana. Kun talous horjuu, sijoittajat siirtävät rahojaan kultaan. Viime vuosina olemme nähneet:

  • inflaation kiihtymisen,
  • geopoliittisia kriisejä,
  • korkojen nopeat muutokset.

Nämä tekijät tekevät sijoittajista varovaisia. Raha liikkuu kultaan, koska sen arvo ei riipu yksittäisestä valtiosta tai pörssistä. Mitä enemmän epävarmuutta, sitä vahvempi kysyntä.

Inflaatio ja valuuttojen heikentyminen

Kun arjen hinnat nousevat ja valuuttojen ostovoima heikkenee, sijoittajat etsivät vaihtoehtoja. Kulta säilyttää arvonsa paremmin kuin paperiraha.

Esimerkki on selkeä: jos sait 10 vuotta sitten palkankorotuksen 100 eurolla, sen ostovoima on nyt paljon pienempi. Samaan aikaan kullasta maksettu hinta on noussut. Tämä houkuttelee tavallisia ihmisiä myymään kultansa ja sijoittajia lisäämään ostoksia.

Teknologiateollisuus ja korut pitävät yllä kysyntää

Keskuspankkien ja sijoittajien lisäksi kultaa tarvitaan edelleen koruteollisuudessa ja elektroniikassa. Puhelimissa, tietokoneissa ja sähköautoissa on kultaa, koska se johtaa sähköä erinomaisesti. Vaikka määrät ovat pieniä yksittäisissä laitteissa, kokonaiskysyntä on valtava.

Koruteollisuus puolestaan sitoo kultaa pysyvästi kulutukseen. Ihmiset ostavat edelleen vihkisormuksia ja arvokoruja, vaikka hinta on korkealla. Tämä pitää kysynnän vakaana.

Suomi ja tavallisten ihmisten kulta

Suomessa kultaa ei kaiveta merkittäviä määriä, joten tarjonta tulee lähes kokonaan yksityisiltä ihmisiltä. Käytännössä arvoesineet, perintösormukset, kellojen kuoret ja vanhat ketjut muodostavat ison osan siitä, mitä markkinoille päätyy.

Kun maailmanmarkkinahinta nousee, myös yksittäisen myyjän saama hinta nousee. Tästä syystä viime kuukausina ostoautoille ja myymälöihin on tullut enemmän asiakkaita kuin vuosiin.

Miksi hinta pysyy korkealla?

Kullan hinta ei ole hetkellinen piikki. Taustalla on useita pitkäaikaisia voimia:

  1. Keskuspankkien jatkuvat ostot.
  2. Epävarmuus taloudessa ja geopoliittisissa oloissa.
  3. Inflaatio ja valuuttojen arvon lasku.
  4. Teknologian ja korujen tasainen kysyntä.

Nämä tekijät eivät katoa nopeasti. Siksi kullan arvon odotetaan pysyvän korkealla myös lähivuosina.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Jos sinulla on käyttämättömiä kultakoruja, mitalikokoelmia tai hopea-astioita, nyt on poikkeuksellisen hyvä hetki tuoda ne arvioitavaksi. Saat niistä enemmän rahaa kuin useimpina aiempina vuosina.

Tämä ei tarkoita, että sinun täytyy luopua kaikesta. Moni päättää pitää tunnearvoa sisältävät esineet, mutta myy esimerkiksi rikkinäiset ketjut tai käyttämättömät sormukset. Arvo ei ole vitriinissä – se on punnituksessa ja markkinahinnassa.

Yhteenveto

Kullan hinta on historiallisen korkealla, koska isot ostajat – kuten keskuspankit – pitävät yllä valtavaa kysyntää. Epävarmuus taloudessa, inflaatio ja geopoliittiset kriisit vahvistavat tätä kehitystä. Lisäksi koru- ja teknologiateollisuus käyttävät kultaa tasaisesti.

Sinun näkökulmastasi tämä tarkoittaa, että vanhoista koruista, kolikoista ja muista arvoesineistä saa nyt rahaa enemmän kuin pitkään aikaan.

Kullan uusi elämä: näin korusi jatkavat matkaa

Helsingin Sanomat seurasi elokuussa, miltä kullanostajan arki näyttää. Lehti kulki mukana yrityksemme perustajan Matias Kermisen matkassa. Hän neuvotteli asiakkaiden kanssa torilla, osti koruja ja jatkoi matkaa seuraavaan paikkaan. Jutussa näkyi hyvin yksi asia: kullan arvo kiinnostaa, ja suomalaiset haluavat myydä käyttämättömiä korujaan.

Meille se tarkoittaa päivittäistä työtä. Sinä tuot korun, me arvioimme sen ja maksamme hinnan heti. Siitä eteenpäin alkaa uusi vaihe: osa koruista sulatetaan, osa huolletaan ja myydään uudelleen myymälöissämme Helsingissä, Turussa ja verkkokaupassa.

Mitä tapahtuu, kun tuot korun meille?

Prosessi on yksinkertainen:

  1. Punnitsemme korun.
  2. Tarkistamme karaattimäärän.
  3. Varmistamme aitouden testillä.

Sen jälkeen päätämme, mitä korulle kannattaa tehdä. Jos se on rikkinäinen, se sulatetaan. Jos se on hyväkuntoinen ja kiinnostava, se huolletaan ja laitetaan myyntiin.

Näin saat maksun heti ja korusi jatkaa elämäänsä uudessa muodossa.

Sulatus vai uusi elämä?

Romukulta on volyymipeliä. Usein ketju tai sormus menee suoraan sulatukseen. Se puhdistetaan muista metalleista ja jalokivistä. Lopputuloksena on lähes puhdasta kultaa, joka jatkaa matkaansa kansainväliseen jalostukseen ja teollisuuteen.

Mutta kaikkea ei sulateta. Moni koru saa uuden mahdollisuuden. Kun huollamme ja tarkastamme korun, se päätyy takaisin myyntiin. Helsingin ja Turun myymälöissä sekä verkkokaupassa on jatkuvasti tarjolla koruja, jotka asiakkaat ovat myyneet meille. Niistä tulee taas jonkun toisen aarteita.

Kullan arvo pysyy

Kulta ei häviä. Se vain muuttaa muotoaan. Sama materiaali kiertää maailmaa vuosikymmenestä toiseen. Yksi ketju voi olla tänään kaulassasi, huomenna harkkona ja myöhemmin taas uutena koruna.

Kullan hinta on viime kuukausina pysynyt yli 3 000 dollarissa per unssi. Keskuspankit ostavat kultaa varantoihinsa, mikä pitää hinnan korkealla. Tämä tekee nyt hyvän hetken myydä käyttämättömät korut.

Matias Kerminen: “Kauppa kannattaa, kun kaikki tietävät säännöt”

Yrityksemme perustaja Matias Kerminen on kiertänyt Suomen läpi Hangosta Nuorgamiin. Hän on istunut ostoautossa, ajanut tuhansia kilometrejä ja tehnyt tuhansia kauppoja.

“Kauppa kannattaa, kun jokainen asiakas tietää mitä saa. Minulle on tärkeää, että hinta on selkeä ja maksu hoidetaan heti,” Kerminen sanoo.

Juttu Helsingin Sanomissa näytti myös tämän: välillä hinnasta neuvotellaan tiukasti. Se kuuluu asiaan. Asiakas haluaa varmistaa, että saa oikean hinnan. Ja se on oikein.

Kierrätys säästää luontoa

Uuden kullan louhinta vaatii energiaa, vettä ja kaivostoimintaa. Kun tuot vanhat korusi meille, säästät luonnonvaroja. Yksi kilo kierrätettyä kultaa vähentää jopa 20 tonnia kaivosjätettä.

Tämä on syy, miksi kierrätys on enemmän kuin raha. Se on tapa käyttää samaa metallia uudelleen sukupolvesta toiseen.

Myymälät ja verkkokauppa

Jos haluat nähdä, miten korut jatkavat matkaa, käy myymälöissämme Helsingissä tai Turussa. Jokainen myynnissä oleva koru on käynyt läpi huollon ja tarkastuksen. Verkkokaupastamme löydät saman valikoiman ja sen, mitä on juuri nyt tarjolla.

Kun myyt meille, annat korulle mahdollisuuden jatkaa matkaa.

Usein kysyttyä

Miten hinta määräytyy?

Paino ja karaattimäärä ratkaisevat.

Mitä tapahtuu rikkinäisille koruille?

Ne sulatetaan ja jalostetaan uudeksi kullaksi.

Voiko koruni päätyä uudelle omistajalle?

Kyllä. Hyväkuntoiset korut huolletaan ja myydään uudelleen.

Miten nopeasti saan maksun?

Maksamme heti kaupan yhteydessä.

Miten tämä hyödyttää ympäristöä?

Kierrätys vähentää uuden kullan louhintaa ja säästää luonnonvaroja.

Scroll To Top
Close
  • Menu